Syöttikalojen käsittely ”Amerikan ja Kanadan malliin”
Täkyraksit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden teho on todistettu moneen kertaan, mutta aina voidaan oppia uutta, jolla täkykalastuksen tehoa voidaan lisätä. Tämän artikkelin aiheena on syöttien käsittely. Olen tutustunut aiheeseen mm. Kanadan matkoillamme, lukemalla pohjoisamerikkalaisia kalastuslehtiä ja surfaamalla netisssä. Neuvonantajana on toiminut lohenuisteluguru John Beath. Hänellä on 4 IGFA lohiennätystä. Lisäksi omaa kokemusta on kertynyt vuosien varrelta.
Lähtökohta
Suomessa yleisin syöttikala on salakka. Salakka on erinomainen syötti, koska se kestää hyvin. Syöttikalojen kestävyyttä parantaa oikeaoppinen käsittely. Ison veden takana on hyvin yleistä laittaa syöttikalat suolaveteen. Syötit sulaessaan imevät itseensä suolaa kovettuen. Syöttejä on helppo käsitellä ja ne kestävät uistelua erinomaisesti myös lämpimässä vedessä.
Suolaliuoksen valmistaminen
Liuos valmistetaan merisuolasta ja vedestä. Hanavettä ei suositella kloorin takia. Jos hanavettä käytetään kloori pitää haihduttaa. Kloori haihtuuu antamalla veden olla avonaisessa astiassa 12 tuntia. Järvi tai merivesi käy, kunhan et ota sitä venesatamasta. Ota puhdasta vettä kauempaa rannasta. Käytännössä suolaa ei voi olla liikaa, mutta nyrkkisääntö on 1,5 osaa käsittelymixiä, 3 osaa vettä. Kun liuos on kylläinen, ei veteen sekoitu enempää suolaa.
Liuoksen parantaminen
Jotta syötit pysyisivät kirkkaina ja suomut kalassa kiinni, lisätään liuokseen maitojauhetta. Jäljempänä on ohje maitojauheen lisäämiseksi. Rapakon takana on suosittua laittaa joukkoon Mrs Stewarts liquid bluing valkaisuainetta. Sillä on sama vaikutus kuin maitojauheella.
Hajusteet
Kaloilla on erittäin tarkka hajuaisti. Vaeltava lohi löytää kotijokensa sen ominaisen hajun perusteella. Mäskäystä käytetään onginnassa yleisesti ja myös merikalastuksessa monet vannovat hajuvanan luomiseen. Kalat seuraavat hajua, jos se on houkutteleva.
Ihmisestä erittyy hajuja, joista tutkimusten mukaan kalat eivät pidä. L-seriini aminohappo on yksi haju, joka varmuudella karkottaa kaloja. Erityksessä on yksilöllisiä eroja. Esim. edellä mainittu John Beath lopetti sitrushedelmien ja punaisen lihan syömisen, koska ne lisäävät L-seriinin eritystä. Lohen hajuaisti on niin tarkka, että puhutaan miljoonasosapartikkeleiden erottamisesta.
Kalastukseen on kehitetty lukuisia hajusteita, joiden tarkoitus on peittää haitallisia hajuja tai/ja houkutella kala iskemään. Asia korostuu, jos kalastetaan kutuvaelluksella olevaa lohta, jonka hajuaisti on herkistynyt. Kanadassa kalaoppaat laittavat hajustetta käsiinsä, ennen kuin koskevat syötteihin tai vieheisiin estääkseen ihmishajun siirtymisen välineisiin. Jotkut käyttävät elintarvikekäsineitä. Veneessä voi pitää hajusteetonta saippuaa ja huolehtia käsien pesusta ennen syöttien käsittelyä.
Suolaliuokseen voi myös laittaa hajustetta. Anis ja valkosipuli ovat varsin suosittuja. Myynnissä on myös monia kaupallisia tuotteita. Hajustetta tarvitaan hyvin vähän. Tusinalle syötille riittää teelusikallinen tai kaksi nestemäistä hajustetta. Esim. yksi kookas valkosipulin kynsi puristettuna riittää.
Pakastekuivatun silli/silakkajauheen käyttö on myös yleistä. Se antaa hajun, joka saattaa olla ratkaiseva tekijä, varsinkin jos kalat ovat nirsolla päällä. Hajuja on turha liioitella. Turvallisinta on valita yksi tai korkeintaan kaksi eri hajua. Vielä kerran: kutuvaelluksella olevan lohen hajuaisti on äärimmäisen tarkka. Sitä ei voi liioitella. Kanadalainen Charlie White on tehnyt runsaasti tutkimusta. Hän oli ensimmäinen, joka käytti lohentutkimuksessa vedenalaista kameraa. Charlien mukaan vaikuttaa siltä, että syönnöksellä oleva lohi ei ole niin tarkka hajusta, mutta hajuaisti virittyy kun kutuvaellus lähestyy ja varsinkin sen aikana. Tämä on hyvä muistaa, kun kalastetaan luonnonlohta, joka on matkalla kotijokeensa.
Syöttien väri
Yleisin tapa antaa väriä on käyttää raksipäitä. Niitä on erilaisia ja värivalikoima on runsas. Ns. Glow eli pimeässä hohtavat värit ovat nykyään suosittuja, varsinkin syvältä uistellessa. Valoa on hyvin vähän, mutta glow väri hohtaa pimeässä ja kala näkee sen paremmin ja kauemmas. Ultravioletti on tullut kalastukseen. Löytyy UV sprayta, UV värejä ja UV lamppuja. Minulla ei ole kokemusta UV:n käytöstä kalastuksessa toistaiseksi. Jos syötti näkyy esim. 50 cm päähän ja sinulla on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä 20cm tarkoittaa se 270% suurempaa aluetta, josta kala voi nähdä syötin, kun joka suuntaan lisätään tuo 20cm.
Myös itse syötti voidaan värjätä. Tarkoitukseen käy elintarvikevärit, joita voi ostaa pienissä pulloissa ainakin suuremmista marketeista. Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan. Itse en ole testannut, mutta lähtisin siitä, että yksi pullo väriä riittää, vaikka syöttejä olisi liuoksessa pari kolme tusinaa.
Ohje:
3 osaa vettä
1,5 osaa käsittelyaineita
Käsittelyaineet:
4 osaa merisuolaa
1 osa maitojauhetta
Hajustetta ”maun” mukaan (yksi vaihtoehto tulossa myyntiin)
1 rkl sillijauhoa (tulossa myyntiin)
Sekoita ainekset huolellisesti, kunnes kaikki suolaa on liuennut veteen. Laita jäiset syötit liuokseen ja anna marinoitua yön yli. Näin käsitellyt syötit säilyvät kylmässä viikkoja käyttökelpoisina ja esim. viikon kalareissun tekee helposti, vaikka olisi lämmintäkin. Kannattaa kuitenkin aina säilyttää viileässä ja ainakin varjossa, jos mahdollista. Itse ole huomannut, että salakat ovat parhaimmillaan n. 2 vuorokauden kuluttua eli laita syötit liuokseen mieluummin ajoissa, pari päivää ennen kalastuksen aloitusta.
Kireitä siimoja! Meilaa, jos on kysyttävää.
-ahis-
